Kirjoituksia ja puheita

Lehdistölle 17.10.2008 klo 12.00:

Kunnat ja koulut turvallisiksi

Kunnallisvaaliehdokas Harri Liikkanen on huolestunut Suomessa raaistuvasta väkivallasta, kuten vakavat ampumatapaukset mm. Jokelassa ja Kauhajoella osoittavat. Nämä tapaukset ovat tuoneet esiin sen, miten haavoittuva kouluyhteisö on sen vähenevän henkilöstön vuoksi.

Viimeisin pöyristyttävä esimerkki on suunnitelma puolittaa Järvenpään lukion kouluterveydenhuollon palvelu. Järvenpään lukion terveydenhoitajan oppilasmäärä on tällä hetkellä 1000 oppilasta ja jo nyt työmäärä on yhdelle terveydenhoitajalle kohtuuton. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus on 600 oppilasta yhtä täysipäiväistä terveydenhoitajaa kohden. Ilmeisesti massamurhatkaan eivät hetkauta.

Tästä huolimatta maan hallitus vannoo voimakkaasti julkisten palvelujen niin sanotun tuottavuuden nimeen. Julkisella sektorilla tuottavuus on pelkästään henkilöstön vähentämistä. Julkisen sektorin henkilöstön jaksaminen ja voimavarat ovat äärirajoilla. Työn laatu ja vaikuttavuus kärsivät riittämättömien voimavarojen vuoksi.

- Päättäjien on aika panostaa ennaltaehkäiseviin hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluihin. Poliiseille on annettava lisäresursseja, jotta kuntalaisten lähiturvallisuus taataan. Kouluissa on pienennettävä oppilasryhmiä ja saatava lisää terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Myös oppilaiden vanhemmat on saatava yhteisöllisyystalkoisiin mukaan. Yhteistyössä koulujen ja kotien kanssa lisätään lasten hyvinvointia, Harri Liikkanen toteaa.

Harri Liikkanen Hyvinvointi STTK:n seminaarissa 9.10.2008:

Hyvinvointi STTK: Hyvä henkilöstöpolitiikka hyvän hoidon tae

STTK:laisia sosiaali- ja terveysalan toimihenkilöitä edustava Hyvinvointi STTK painottaa hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

- Henkilöstö kohtaa samat haasteet riippumatta siitä, onko työnantaja julkinen vai yksityinen. Kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot, täydennyskoulutus, kohtuullinen työn kuormittavuus ja oikeudenmukainen sekä kannustava henkilöstöpolitiikka ovat henkilöstölle tärkeitä aina, sanoo Hyvinvointi STTK:n edustaja, neuvottelupäällikkö Harri Liikkanen Suomen Terveydenhoitajaliitosta.

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelualan yritykset ja järjestöt tuottavat yhä suuremman osan kuntien järjestämisvastuulla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Osuuden ennustetaan kasvavan, kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Samalla sosiaali- ja terveysalan osaajien kysyntä kasvaa.

- Yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajien kannattaa varautua työvoimapulaan ajoissa sitouttamalla henkilöstöään organisaatioihin. Vaihtuvuus tulee kalliiksi ja vaikeuttaa toimintojen pitkäjänteistä kehittämistä. Hyvä hoito ei toteudu, jos henkilöstön vaihtuvuus on liian suurta, Liikkanen huomauttaa.

Hyvinvointi STTK:n näkemys on, että kuntapäättäjien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota palvelujen laadun varmistamiseen tehdessään yhteistyötä yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien kanssa.

- Kunnan on parannettava osaamistaan palvelujen kilpailuttamisessa ja ostamisessa sekä palvelujen laadun seurannassa. Vain näin voidaan varmistaa, että kuntalaiset saavat riittävän laadukkaita palveluja veroeuroillaan, Liikkanen linjaa.

Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakennehanke muuttaa voimallisesti sekä kuntarakennetta että hyvinvointipalvelujen järjestämisen tapoja. Muutoksessa on kuitenkin erityisesti huomioitava henkilöstön asema ja oikeuksien turvaaminen. Palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät saa johtaa henkilöstön etujen heikentymiseen.

- Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailukykyisyys ja elinvoimaisena pitäminen edellyttävät henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttämistä, Liikkanen painottaa.

Hyvinvointi-STTK on STTK:n sosiaali- ja terveydenhuollon elinkeinopoliittinen työryhmä, jonka muodostavat Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY, Palkasaajajärjestö Pardia ja Suomen terveydenhoitajaliitto STHL.

Hyvinvointi STTK järjesti tänään Helsingissä yhdessä Terveyspalvelualan liiton kanssa seminaarin Kuntalainen ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Koulut kiireesti kuntoon – lisää rahaa peruskorjauksiin (Demari 11.8.08)

Helsingin koulujen sisäilma- ja kosteusvauriokorjauksiin on tulevassa budjettikäsittelyssä lisättävä määrärahoja tuntuvasti. Perusparannushankkeiden jatkuva lykkäys vuodesta toiseen on jo aiheuttanut terveysriskin oppilaille ja henkilöstölle. Koulutilojen on oltava turvallisia ja terveellisiä.

Julkisuudessakin on uutisoitu mm. Laajasalon ala-asteen, Kulosaaren ala-asteen ja Vartiokylän yläasteen pahoista home- ja kosteusvaurioista. Ne ovat räjähtäneet silmille, koska niitä ei ole ajoissa korjattu. Lapset ja henkilöstö sairastuneissa kouluissa ovat alkaneet vakavasti oirehtia. Altistus kestää useimmiten vuosia, jolloin pienemmilläkin epäpuhtauspitoisuuksilla on suuri merkitys.

Pahimmassa tapauksessa lapselle saattaa muodostua ”homeura” kodista päiväkotiin, kouluun, oppilaitoksiin ja lopulta työpaikkaan asti. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan sisäilmaongelmat lisäävät infektiosairauksia 2–4 -kertaisesti. Homealtistus kaksinkertaistaa aikuisten astmariskin ja lapsilla se jopa nelinkertaistaa. Riski on suuri sairastua myös muihin vakaviin sairauksiin. Valtavan inhimillisen kärsimyksen lisäksi home- ja kosteusvaurioilla on myös mittavat kustannusvaikutukset. Tämä huolestuttava kehitys on pysäytettävä voimakkailla toimilla.

Tuntuvasta määrärahalisäyksestä on päätettävä kaupunginhallitus- ja -valtuustotasolla tulevana syksynä. Nykyisiin opetustoimen ja kiinteistöviraston taloussuunnitelmakehyksiin se ei mahdu. Ongelman vakavuuden ja laajuuden vuoksi kirjelmät ja lausunnot pelkästään opetusviraston ja Tilakeskuksen välillä eivät enää riitä. Lisärahalla on pystyttävä kasvattamaan myös Helsingin ympäristökeskuksen, Tilakeskuksen ja opetusviraston tutkimus-, suunnittelu- ja valmisteluresursseja, jotta hankkeet saadaan nopeasti eteenpäin.

Sisäilma- ja kosteusvauriokorjauksilla on myös taloudellista merkitystä. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan sisäilman huonon laadun aiheuttaman työn tuottavuuden alentumisen kustannusmenetykset ovat yhtä suuret kuin kiinteistöjen vuotuiset lämmityskustannukset. Onnistunut peruskorjaus maksaa sen sijaan itsensä takaisin jo viidessä vuodessa.

Kansanterveydellisen ja -taloudellisen merkityksen vuoksi myös valtiovallan on tuettava pikaisia kouluremontteja omalla lisäpanoksellaan. Vastuuta lasten, oppilaiden ja henkilöstön terveydestä ei saa pallotella edestakaisin. Terveellinen ja turvallinen koulu on asennekysymys.

Helsingin opetuslautakunnan jäsenet